KYSYMYKSET JA VASTAUKSET
viljellystä lihasta, End The Slaughter Age ja paljon muuta
USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET KEINOLIHASTA
Keinoliha on soluviljelyllä tuotettua eläinten lihaa. Soluviljely aloitetaan kivuttomalla biopsialla, jossa elävästä eläimestä otetaan soluja. Sen jälkeen soluista kasvatetaan laboratoriossa lihaskudosta.
Geenitekniikan avulla keinolihan tuotannossa voidaan lisätä solujen tuottavuutta, mutta se ei ole välttämätöntä. Geenitekniikan käyttöä vältetäänkin keinolihan kaupallistamisen takaavien tiukkojen määräysten vuoksi.
Keinolihan tuottamisessa ei tarvita antibiootteja.
Koska keinoliha tuotetaan laboratoriossa, siihen ei voi kertyä mikromuovia samalla tavalla kuten eläimen kudoksiin voi kertyä.
Ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että keinolihassa olisi enemmän karsinogeenejä kuin perinteisessä lihassa.
Keinolihan proteiinitiheys on verrattavissa perinteiseen lihaan, koska se on eläimen lihaskudosta, joka on vain kasvatettu eri tavalla.
Ei käytetä. Naudan sikiöstä tehtävää seerumia tai sitä sisältäviä tuotteita ei voida markkinoida elintarvikekäyttöön, koska seerumi on kemiallisesti määrittelemätön ainesosa, ja siksi liian vaikeasti säädeltävä ja valvottava.
Keinolihan tuotannosta aiheutuviin päästöihin vaikuttaa millaisia energialähteitä sen tuotannossa hyödynnetään.
Uusiutuvalla energialla tuotettu keinoliha vähentää ilmastovaikutuksia 17 prosentilla verrattuna siipikarjanlihantuotantoon, 52 prosentilla verrattuna sianlihantuotantoon ja 85-92 prosentilla verrattuna naudanlihantuotantoon, vaikka niiden tuotannossa olisikin hyödynnetty uusiutuvaa energiaa.
Kaikista vaarallisin kaasu lyhyellä aikavälillä on kuitenkin metaani, joka on satoja kertoja haitallisempi kuin hiilidioksidi, ja joka voitaisiin keinolihan ansiosta eliminoida.
Keinoliha ei ole terveydelle sen haitallisempaa kuin perinteinenkään liha. Se ei myöskään sisällä antibiootteja, ja sen rasvaprosentti voidaan määritellä tuotannon aikana.
Keinoliha on erinomainen ratkaisu niille jotka eivät halua luopua lihasta, tai niille jotka syöttävät lemmikeilleen lihaa.
Useat sijoittajat näkevät potentiaalia keinolihassa ja siihen liittyvässä teknologiassa, niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella, myös EU:ssa itsessään.
Keinolihan tuottamiseeen voi kulua enemmän energiaa kuin perinteisen lihan tuottamiseen, mutta sen tuottamisessa voidaan käyttää uusiutuvaa energiaa, kun taas eläintuotannon päästöihin ei voida samalla tavalla vaikuttaa.
Elintarvikeomavaraisuus liittyy kotimaisen ruoantuotannon itsenäisyyteen, millä voidaan taata hyvä saavutettavuus terveyden kannalta tärkeille elintarvikkeille väestötasolla. Keinoliha mahdollistaa ravitsemuksellisesti laadukkaiden elintarvikkeiden tuotannon, ilman että se vaikuttaa muiden maataloudelle hyödyllisten resurssien käyttöön.
USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET END THE SLAUGHTER AGE:STA
End The Slaughter Age on organisaatio, joka loi samannimisen eurooppalaisen kansalaisaloitteen, pyytääkseen Euroopan komissiota siirtämään maataloustuet eläintuotannolta eettiseen ja kestävään elintarviketuotantoon, esimerkiksi kasvipohjaisten tuotteiden sekä keinolihan tuotantoon.
ETSA ei halua kieltää lihansyöntiä, vaan muuttaa sen tuotantotapa eettisemmäksi sekä kansanterveyden ja ympäristön kannalta kestävemmäksi.
ETSA ei millään tavalla edistä hyönteisten käyttöä ihmisravinnoksi.
Eurooppalaista kampanjaa rahoittaa Save The Chickens – säätiö, jonka tavoitteena on lopettaa lukumäärällisesti eniten teurastettavan maaeläimen, siipikarjan, teurastaminen.
ETSA:n organisointia toteuttavat lukuisat aktivistit ja vapaaehtoiset eri puolilla Eurooppaa, joista osaan voi tutustua Tietoja meistä -osiossa.
Mikäli et ole varma oletko jo allekirjoittanut End The Slaughter Age- kansalaisaloitteen EU:n verkkosivuilla, kannattaa aloite allekirjoittaa uudestaan varmuuden vuoksi. Mikäli olet jo allekirjoittanut aloitteen, mutta yrität allekirjoittaa sen uudelleen, EU:n verkkosivu ilmoittaa että äänesi on jo rekisteröity. Ääntäsi ei peruuteta vaikka yrittäisit kirjoittaa aloitteen uudelleen.